Mikä Pohjola?

Noitahovin pelimaailmaa kutsutaan Pohjolaksi. Pohjola on yksi maailman syrjäisimmistä kolkista. Se on rajamaa, joka sijaitsee sivistyksen ja luonnon, kirkon ja pakanoiden, valon ja pimeyden välissä. Pohjolasta itään ja etelään aukeaa loistokas Nataarivaltakunta, josta ovat kotoisin arojen hurjat ratsusotilaat. Pohjola on laaja, julma ja karu maa, jonka armoton ja lähes loputon talvi saapuu aivan liian nopeasti tukahduttaen elämän paksuun lumivaippaan. Se on kaunis ja kiihkeä maa, jossa lumen väistyttyä elämä syntyy uudestaan nauttiakseen intohimoisesti lyhyen kesän ihanuudesta.

 

Maan eteläisintä ja viljavinta osaa hallitsevat nataarien ruhtinassuvut. Nämä suvut valtasivat alueensa noin kaksi sukupolvea sitten ja hallitsevat nykyisin eteläisessä Pohjolassa sijaitsevasta Dabarathin kaupungista käsin laajoja tiluksia, joilla maaorjat raatavat heidän hyvinvointinsa eteen. Maaorjien synkkään elämään valoa tuo Kybellen kirkko, jonka papittaret hoitavat sairaita, ruokkivat köyhiä ja levittävät maallisista houkutuksista kieltäytymiseen perustuvaa oppiaan.

 

Nataarien rautanyrkki on osoittautunut kauheaksi ja tehokkaaksi kapinoiden kukistajaksi, eikä rahvas edes unelmoisi heitä vastaan nousemisesta. Pohjoisen metsissä asuvat maalta nimensä saaneet pohjolaiset taas ovat taistelleet nataareja vastaan kohta kolmen sukupolven ajan ja ovat valmiita taistelemaan vielä kymmenen kertaa pidempään, jos se on tarpeen heidän synnynoikeutensa palauttamiseksi. He panevat esiäitiensä tapaan uskonsa metsissä asuvien synkkien villiväkisten valtiattariin tarjoten näille uhreja vastineeksi noitavoimistaan. Pitkään he ovat odottaneet tilaisuuttaan ja nyt heidän näkijänsä kertovat muutosten ajan olevan käsillä.

 

Äärimmäisessä pohjoisessa, karussa ja usein jopa puuttomassa maassa asuu kotakansana tunnettu väki. He olivat ensimmäisiä tämän maan asukkaita, jotka pohjalaisten esiäidit työnsivät edeltään ottaessaan haltuunsa heidän metsästysmaansa ja kalavetensä. He eivät viljele maata, mutta monet heistä kasvattavat poroja. Kotakansa turvaa henkiin ja seitoihin, jotka sallivat heidän elää maassa, jonka hyytävissä oloissa ja lukemattomien yliluonnollisten vaarojen keskellä kukaan muu ei menestyisi. He ovat rauhaa rakastavia ihmisiä, jotka ovat nyt kuitenkin joutumassa mukaan kurimukseen, joka uhkaa nielaista koko Pohjolan.

 

Kaikki Pohjolan asukkaat eivät ole ihmisiä. Syvien luolien perillä ja synkimpien metsien siimeksissä asuu edelleen peikkokansa, jonka on viime aikoina ollut pakko havahtua horroksestaan etelästä levittäytyvien uudisasukkaiden tukkiessa heidän luolansa ja kaataessa heidän metsänsä. Peikot ovat ahdistuneita ja vihaisia joutuessaan koko ajan ahtaammalle.

 

Nataarivaltakunta elää parhaillaan kriisiä. Sen laajentuminen on loppunut ja idästä kiirii hälyttäviä huhuja mahtavien kaanitarten välisistä sisällissodista. Dabarathin nataarit eivät ole vielä hyväksyneet sitä, että valtakunta on hajoamassa, vaikka tämä näyttää väistämättömältä. Samaan aikaan pohjolaisten etelään suuntaama paine on kasvanut huolestuttavassa määrin lisääntyneiden ryöstöretkien ja avoimesti päivänvalossa matkaavista noidista kerrottujen tarinoiden myötä. Villiväkisten, joiden uskottiin olevan jo voitettu vitsaus, kuiskaillaan olevan jälleen liikkeellä, ja rahvas on paikoin valmis hylkäämään Kybellen opin vanhojen tapojen palauttamiseksi.

 

Pohjoistuuli on kylmä ja kantaa mukanaan pimeyttä ja piiskaavaa lunta. Tämä on sinun tilaisuutesi kokea yhden Pohjolan asukkaan elämä.